SELOn lausunto OKM:n kulttuuripolitiikan strategiaksi 2025
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 (lausuntopyyntö, DN: 3/600/2016)
Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua uudesta kulttuuripolitiikan strategiasta.
SELO on suomalaisten elokuvaohjaajien valtakunnallinen järjestö joka toimii ohjaajantyön yleisten aineellisten ja henkisten edellytysten kehittämiseksi, suomalaisen elokuvataiteen edistämiseksi sekä valvoo jäsentensä ammatillisia ja tekijänoikeudellisia etuja. SELO on Kopiosto ry:n jäsen ja kuuluu eurooppalaiseen elokuvaohjaajaliittojen kattojärjestöön (FERA – Federation of European Film Directors) sekä pohjoismaisten elokuvaohjaajaliittojen yhteistyöelimeen (SNF – Sammenslutningen av Nordiske Filmregissører). Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO r.y. rekisteröityi yhdistykseksi vuonna 1986 ja edustaa suurinta osaa suomalaisista elokuva- ja av-alan ohjaajista.
Onko näkemys kulttuuripolitiikan tilasta perusteltu – jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen?
Nykytilaa on arvioitu kiitettävän laajasti. Kuten arviossa todetaan, on tekijöiden toimeentulo kokemuksemme mukaan huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Haluaisimme korostaa, että tämä liittyy suurelta osin taiteilijoiden huonoon tekijänoikeudelliseen asemaan Suomessa. Tämän epäkohdan mainitseminen tekstissä voisi olla perusteltua jo siitäkin syystä, että luovan työn tekijöiden suojan parantaminen on jo kirjattu kulttuuripolitiikan tehtäviin ja tavoitteisiin.
Toivoisimme lisättävän myös tasa-arvon edistämisen ja sen toteutumisen seuraamisen osaksi kulttuuripoliittista strategiaa.
Onko näkemys kulttuuripolitiikan toimintaympäristömuutoksista perusteltu – jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen?
Luku jää yleisluontoiseksi, vaikka sisältääkin tärkeitä havaintoja. Kuten toimintaympäristön muutos -osiossa todetaan, avaa digitalisaatiokehitys uusia mahdollisuuksia toimialalle. Tätä kehitystä ja sen merkitystä niin tekijöiden kuin kokijoiden kannalta tulisi mielestämme avata konkreettisemmin. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että digitaalinen murros mahdollistaa luovien tekijöiden tekijänoikeudellisen aseman vahvistamisen. Tämän voisi lisätä SWOT-taulukon Mahdollisuudet -osioon. Lisäisimme myös, että taiteen tekemisessä on syntynyt paitsi uusia ilmaisun muotoja, myös uusia tekemisen ja työllistymisen muotoja.
Arviossa on todettu, että taloustilanteen myötä kulttuurialan rahoitustilanne kiristyy ja toimialan rahoitusjärjestelmät uusituvat. Taiteilijoiden toimeentulosta tai taloudellisesta asemasta soisi tässä kohtaa todettavan jotain.
Ovatko valtion kulttuuripolitiikalle asetetut strategiset tavoitealueet ja tavoitteet sellaisia, että ne edesauttavat toimialan toimijoita hahmottamaan omaa toimintaansa niiden valossa – jos ei, niin miltä osin tavoiteasettelu on virheellistä tai puutteellista?
Sisällöntuotannon laatu on toki tavoiteltava asia, mutta se herättää kysymyksen siitä, mitä laadulla tarkoitetaan. Mielestämme kyse on paitsi monimuotoisesta, myös ammattimaisesta sisällöntuotannosta, jonka turvaaminen on olennaista.
Lähivuosien kehittämistoimia strategian tavoitteiden toteuttamiseksi esitetyt kehittämistoimet vastaavat kulttuuripolitiikalle hahmotettuja strategisia tavoitteita. Kuten lausuimme aikaisemmin, on luovien tekijöiden toimeentulon kannalta olennaista vahvistaa taiteilijoiden tekijänoikeudellista asemaa. Tekijänoikeusjärjestelmää tulee kehittää siten, että ammattimaiset tekijät saavat elantonsa luovasta työstä.
Pidämme tärkeänä mainintaa audiovisuaalisen kulttuurin elinvoimaisuuden vahvistamisesta ja hyvinä niitä keinoja, joilla se toteutetaan.
Kommentti strategialuonnoksesta kokonaisuutena:
Kiitämme kehittämistoimia -osiota sen pyrkimyksessä konkretiaan, vaikka kaipaamme lisää tekijänoikeudellista näkökulmaa. Digitalisaatio ja sen myötä tulevat kysymykset tekijänoikeudesta ovat mielestämme tulevaisuudessa yksi keskeisimpiä taidepolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Strategian kokonaisvaltaista visiota voisi mielestämme myös selkeyttää sekä konkretisoida entisestään, vaikka suunta onkin oikea.
Helsingissä 19.9.2016
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry:n hallitus